Julkaistu 27.3.2015 Kaikuhelsinki.fi:ssä.
Jo pari vuotta murroksessa ollut asuntomarkkinoiden polarisoituminen on ottamassa vielä jyrkempiä muotoja. Asuntokaupan asiantuntijoiden mukaan enää ei puhuta pelkästään alueellisesta eriytymisestä, vaan jopa samalla kadulla tai talossa olevat asunnot ovat markkinoilla selvästi eri arvoisia.
Epävarmat taloudelliset ajat erottavat jyvät akanoista myös asuntomarkkinoilla. Rakennemuutospaikkakunnilla tilanne on tiukin, mutta asuntokaupan polarisoituminen – hintojen alueellinen eriytyminen – on edennyt nyt myös kaupunkikohtaiselle tasolle. Kasvukeskuksien asuntomarkkinoihin keskittyneen Huoneistomarkkinointi-ketjun (Huom!) liiketoimintajohtaja Jukka Rantanen puhuu katukohtaisesta polarisoitumisesta, joka näkyy vahvasti jo Helsingissä.
”Perinteinen postinumeron perusteella tapahtuva hintojen eriytyminen siirtyy taka-alalle, kun entistä tärkeämmiksi tulevat varsinkin talon korjaustarve, pohjapiirustus, kerros, näkymä ja oikea katu”, Jukka Rantanen kertoo. ”Taloyhtiön ei parane miettiä peruskorjauksiin ryhtymistä liian pitkään. Naapuriyhtiö, jossa ei ole remonttihuolia seuraavaan 5–10 vuoteen, näyttäytyy ostajan silmissä huomattavasti kiinnostavammalta – ja arvokkaammalta.”
Samassa taloyhtiössä olevien asuntojen välillä on myös eroja. Siistit, hyväkuntoiset asunnot ovat kysyttyjä.
”Remonttikustannuksia nostavat rakennusvaatimukset ovat lisääntyneet. Jos esimerkiksi kylpyhuoneremontti on tehty, se näkyy selkeästi myös myyntihinnassa. Myyjä saa asunnosta usein paremman hinnan kuin heikkokuntoisen asunnon ostohinta ja remonttikustannukset olisivat yhteensä. Ostajat ovat valmiita maksamaan hyvästä kunnosta.”
Huom! arvioi Helsingissä havaitun trendin yleistyvän myös kerrostaloasuntojen hintoihin muualle Suomeen.
”Polarisoitumista vauhdittaa myös puute persoonallisista huone- ja tilaratkaisuista. Asuntorakentaminen on jämähtänyt tasapaksuun yksiö-, kaksio- ja kolmio-asuntotuotantoon, vaikka yhä useampi kaipaa kerrostaloasunnoista yksilöllistä luonnetta ja persoonallisuutta. Esimerkiksi loft-, studio- tai ullakkoasuntojen kysyntä on kova ja hintapyyntö voi olla jopa yli 5 500 euroa enemmän neliöhinnaltaan kuin vastaavan kokoisesta toisesta asunnosta samassa rapussa”, täydentää Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.
”Toivoisin kysynnän johtavan uudentyyppiseen asuntotuotantoon sekä vanhojen ullakkojen ja piha- ja varastorakennusten nykyistä laajempaan hyödyntämiseen. Mikäli kaavoittajat suhtautuisivat nykyistä joustavammin tämän tapaiseen kaupunkirakenteen tiivistämiseen, markkinat piristyisivät, kuluttajat saisivat lisää vaihtoehtoja ja yhdyskuntatehokkuus paranisi. Saisimme halutuille, keskeisille alueille lisää asukkaita ja palveluja samalla, kun asunto-osakeyhtiöt saisivat rakennusoikeuksia myymällä tuloja vaikkapa putki- tai hissiremonttien maksamiseen. Kaikki olisivat siis voittajia”, Heiskanen jatkaa.
Lisätietoja
Jukka Rantanen
Liiketoimintajohtaja
Huom!
jukka.rantanen@huom.fi
p. 040 3411 391
Pasi Heiskanen
Toimitusjohtaja
Osuuskunta Suomen Asuntomessut
pasi.heiskanen@asuntomessut.fi
p. 040 848 6200
Lehdistöyhteys
Viestintätoimisto Kaiku Helsinki Oy
Inari Anttila
inari.anttila@kaikuhelsinki.fi
p. 043 824 0090
Esimerkki polarisoitumisesta pääkaupunkiseudulla:
asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8848205
asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/9161846
Huoneistomarkkinointi Oy
Kiinteistönvälitysyritys Huoneistomarkkinointi Oy palasi Suomen kiinteistönvälitysmarkkinoille toukokuussa 2011 Realia Group Oy:n osana. Osakkuusmallille perustuva ketju on levittynyt jo 24 paikkakunnalle. Huom!-brändillä on pitkä historia suomalaisilla asuntomarkkinoilla.
Suomen Asuntomessut
Vuosittain järjestettävät valtakunnalliset Asuntomessut pidetään kesällä 10.7.-9.8.2015 Vantaan Kivistössä. Osuuskunta Suomen Asuntomessujen yhteistyökumppanina messujen järjestämisessä toimii Vantaan kaupunki. Vuonna 1966 perustetun Suomen Asuntomessut Osuuskunnan jäseniä ovat Asuntoreformiyhdistys, Finanssialan Keskusliitto, Osuuspankkikeskus, Danske Bank Oyj, Suomen Asuntoliitto, Suomen Kuntaliitto, Suomen Messusäätiö ja Säästöpankkiliitto. Tuotot käytetään toiminnan kehittämiseen ja asumisen tutkimustoiminnan tukemiseen. Osuuskunta Suomen Asuntomessut myöntää vuosittain Casa Humana -apurahan merkittävästä toiminnasta ihmisten asumisen laadun parantamiseksi.